JATKOSODAN RADIOASEMA

THE COMMUNICATIONS CENTRE OF THE HEADQUARTERS

1941    "LOKKI"    1944

OI4PM

MIKKELI FINLAND

Mikkelin Seudun Radioamatöörit ry

VIESTIKESKUS LOKIN RADIOASEMA OI4PM

Kaakkois-Suomen Viestikillan kokouksessa amatöörijäsenet OH4FB ja OH4RD ottivat esille kysymyksen, voisiko OH4AC saada sotilasradioaseman kutsun. Viestikilta oli asialle myötämielinen ja niin lähti hakemus armeijan viestiasioita hoitavaan virastoon ja niin kävi että SRAL:n kautta tuli myönteinen päätös kesällä -98.

ALKUTAIVAL

Kun kävi selväksi että OH4AC saisi käyttöönsä kutsun OI4PääMaja. Aloimme pohtia missä, miten ja millä kalustolla tulisimme ääneen kutsulla OI4PM. Olimme saaneet lahjoituksena OH4OF:n perikunnalta täydellisen amatööriaseman, jonka kunnostimme tulevaa käyttöä varten. Kävimme myös tutkimassa meille tarjottua tilaa Naisvuoressa viestikeskuksen tiloissa. Marskin luola , jota meille tarjottiin oli sopimaton käyttöömme. Tilaa olisi kyllä runsaasti mutta vettä tippui katosta ja antennin ripustaminen oli vuoren sivulle hankalahko toteuttaa. Pidimme keskikesän miettimistaukoa.

Istuimme sitten elokuulla OH4SG ja allekirjoittanut torikahvilassa ja pohdimme mitä pitäisi projektin kanssa tehdä ja tulimme huikeaan ajatukseen , mehän teemme LOKKIIN sodanaikaisen radioaseman. Eero -4SG kelasi muistiaan ja sieltähän löytyi VREH : n omistaja aivan Mikkelin kaupungista. Neuvottelimme asemakokonaisuuden saamisesta käyttöömme , mutta suoraan omistukseemme emme laitteistoa saaneet. Omistaja sanoi että hän voisi eräin edellytyksin myydä kokonaisuuden Kaupungin Museotoimelle. Neuvotteluihin tuli myös mukaan 4RD ja muutaman päivä kuluttua Museotoimi ilmoitti että 4 kpl armeijanharmaita laatikoita oli noudettavissa museon varastolta. Museotoimi samalla ilmoitti että asemakokonaisuus jää museon omistukseen, mutta kunnostus ja aseman käyttö annetaan OH4AC tehtäväksi.

Kunnostus alkoi laatikoitten tutkimisella allekirjoittaneen askartelutiloissa. Suurin laatikko sisälsi VREH B mallin, se on hyvä asia, ehkä 40 W. Toisesta isosta laatikosta löytyi VRLK. Kolmas laatikko 12 voltin virtalähde 600 voltin anodigeneraattoreineen lähettimen anodivirtaa varten ja neljäs laatikko on poweri 220 vaihtosähkölle. Bertta ja verkkopoweri vedettiin koteloistaan pois lähempää tutkimista varten .Bertta oli kadottanut matkatessaan kuulopuhelimensa, kellon ja cw-avaimen. Muuten laitteistot näyttivät täydellisiltä myös VRLK. Anodigeneraattoria emme aikoneet kunnostaa, se sopii operaattorin istuimeksi. Muutama päivä kuivattelimme laitteita ja sovimme -4SG kanssa työnjaosta jossa Eero hoitaa varaosien ja muun materiaalin hankinnan sekä antennin teon. Allekirjoittaneen tehtäväksi jäi laitekokonaisuuden toimintakuntoon saattaminen. Aloitin tietenkin powerista ja pienemmästä sähköstä vastaanotinta varten. Se osa powerista ainakin toimii. Vastaanottimeen virta päälle, ei kuulu laitteesta yhtään mitään. Huolto-ohjeessa sanotaan että vaihda putket!! Ei ollut käytettävissä ainuttakaan varaputkea joten täytyi aloittaa muusta suunnasta. Kytkinkakkuihin vähän puhdistussuihkeita ja kiertoa edestakaisin että hapettumat lähtevät kontaktipinnoista Pientaajuusgeneraattori päälle ja kuuntelemaan pääteastetta ja siitähän tuleekin signaali lävitse jopa vähän vahvistuukin, käännyn ottamaan yleismittaria, kun selkäni takana paukahtaa. Sähköt pois ja tutkimaan ja löytyihän syyllinen jo hajun perusteellakin. Paperikonkka pienjaksoasteessa oli tullut matkansa päähän. Uusi konkka tilalle ja jälleen kuuntelemaan. Koko pienjaksoaste näytti olevan jonkunlaisessa kunnossa. Sitten generaattori välijaksotaajuudelle mutta välijaksoasteilta ei kuulu minkäänlaista pihausta. Mittailtuani asteita havaitsin että välijaksopurkeissa oli käyty sopimattomilla avaimilla. Otin välijaksopöntöt irti lähempää tarkastelua varten. Toinen pöntöistä näytti olevan ok. mutta toinen oli saatettu toimintakyvyttömäksi irrottamalla kelarunko ruuvikiinnityksistään ja katkaisemalla johtimet poikki hienovaraisesti. Miksi?. Kaiketi siksi että kunnostajalla olisi jotain hauskaa puuhassaan! Laitoin purkit korjattuna takaisin ja pääsin jälleen eteenpäin, jopa sekoittajalle syötetty signaali tuli läpi, mutta vain hetken. Sekoittajan hehkulanka paloi poikki . Tämän jälkeen mittasin muutkin putket ja toinenkin viallinen löytyi tässä vaiheessa. Myös tässä yhteydessä mitattiin lähettimen putkien hehkut ja mikrofoniputken hehku oli poikki. Laadittiin puutelista osoitteella Lylyn Viestivarikko ja -4SG lähti kyselemään apua toivossa ettei projekti vielä tähän kaadu.

Kunnostukseen tuli tauko ja kävimme Museoamanuenssin kanssa neuvotteluja paikasta johon asema pystytettäisiin. Perustelimme kuivan ja lämpimän tilan merkitystä jo laitteiden säilytystäkin ajatellen, kuin myös työskentelyä asemalla. Nämähän ovat kaikki myös yleisötilaisuuksia joten heitäkin olisi huomioitava. Niinpä tässä tilaisuudessa amanuenssi ilmoitti, että ehkä sittenkin olisi Lokissa meille sopiva tila ja niin menimme sitä katsomaan. Tila vaikutti meille erittäin sopivalle joskin vähän pienehkö, mutta hyväksyimme paikan. Myöhemmin kävimme tutkimassa antennin paikkaa ja suunnittelimme syöttöjohdon tuontia luolaan., Vanha käytävä, jonka katosta tippui vesi ja puhki ruostuneita putkia kulki kattoon kiinnitettynä. Näitä kannattimia päätimme käyttää koksin ripustamiseen.

Jatkoimme kunnostusta kun saimme Viestivarikolta pyydettyjä osia oikein kaksin kappalein. Putket kiinni viallisten tilalle ja välijaksosingnaali generaattorista päälle. Singnaali tuli läpi ja näin välijaksot olivat kunnossa. Miten lienee etuasteitten ja oskillaatorin laita? Sitten generaattori 3,6 Mhz ja signaali antennikoskettimesta sisään ja hakemaan merkkiä vastaanottimen asteikolta ja sieltähän se kuului likimain oikealta kohdalta. Antennista kuunneltuna vastaanotin tuntui toimivan hyvin joten emme puuttuneet vastaanottimen virityksiin varsinkin kun ruuvit ovat juuttuneet varsin tiukasti paikoilleen. Vastaanotinta pidettiin päivittäin päällä ja tarkkailtiin sen toimivuutta yhtäjaksoisessa käytössä. Sitten oli vuorossa lähetin, powerista 600 v päälle. Mitään hälyttävää ei ollut näkyvissä. Lähetin on kuitenkin mykkä ainakin mittareiden mukaan. Suoritetaan kiertokytkimien puhdistukset , putkien irrotus ja kontaktipintojen puhdistus. Katodimittarissa ei ole minkäänlaista eloa, joten mittailemaan lähetinputkien ympäristöä. Oskillaattorin katodikonkka osoittautui vialliseksi. Samalla uusittiin muissakin lähettimen asteissa olevat katodikondensaatorit. Jännitteet jälleen päälle ja nyt syntyi jo eloa katodivirtamittariin. Näyttämä oli jokin verran ohjearvoa pienempi mutta lienee riittävä. Antennirele näyttää vielä nikottelevan. Kontaktien puhdistus ja säätöä pihdeillä, niin eiköhän se siitä. Keinokuorma antennin ulostuloon (=40 watin pöytälamppu) ja suurjaksoa näyttää tulevan, lampun loistaessa muutaman kymmenen watin teholla. Myöskin lähettimen viritys näyttää toimivan. Kytkimestä AM päälle ja taas on lähetin polvillaan. Mittaus jälleen käyntiin ja pääteputki näyttää olevan täysin tukossa. Syylliseksi löytyy modulaattorin anodilta lähtevä paperikondensaattori. Kondensaattorin vaihdon jälkeen suoritettiin tehomittaus 50 ohmin keinokuormaan Impedanssien ristiriidasta johtuen emme saaneet kuin muutaman watin tehon ja Bertan antennipiirin kuormitusta ei saatu optimoitua. Seuraavaksi otin signaalin 50 ohmin koksilla antennikoskettimista ulos koska joutuisimme sitä tapaa käyttämään Naisvuoren uumenissa. Laitoimme koksin pätkän perään antennivirityslaitteen jolla saimme Bertan kuormituksen kohdalleen ja lähettimen omat viritysohjaimet toimimaan. Nyt pääsimme jo pariinkymmeneen wattiin Epäilys putkien kunnosta alkoi askarruttaa joten OH4SG lähti jälleen kyselymatkalle löytyisikö käyttökelpoista paria PE 06/40 putkia. Monien vaiheitten jälkeen saimme 2 kpl ko. putkia josta kiitos OH3YR:lle. Putkien vaihdon jälkeen pääsimme 40 watin tuntumaan, joten nyt olimme jo voiton puolella. Silloin kun saimme laitekokonaisuuden haltuumme, olivat sähkötysavain, puhelimen luuri ja kello kadonneet. Nämäkin osat saimme Viestivarikko LYLYN varastosta. Sähkötysavain oli yhteensopiva lähettimen kanssa mutta käsipuhelin jouduttiin kasaamaan kahdesta luurista ja nelinapainen liitin tehtiin likimain alkuperäisen näköiseksi. Kello oli toimintakuntoinen ja ja alkuperäistä mallia. Näin BERTTA näytti varsin hyvin säilyneeltä vanhukselta.

Eeron -4SG:n rakentama dipoli oli jo valmiina ja niinpä päätimme testata laitekokonaisuutta allekirjoittaneen tiloissa. Antenni nostettiin lähistöllä oleviin puihin ja valmiiksi LOKKIA varten mitoitettu syöttökaapeli kiinnitettiin antenniin. Matti -4NF tuli suorittamaan mittauksia ja selvittämään kuinka hyvin antenni ja BERTTA sopisivat yhteen. Vorkkimistaajuudeksi oli sovittu 3515 k/c johon lähetin viritettiin ja syöttöketjuun laitettiin antennivirityslaite + alipäästösuodin ja Matti laittoi mittarinsa syöttöjohdon alapäähän. Antennivirityslaitteesta ja BERTAN omilla virittimillä löysimme optimikohdan josta Matti voi todeta ulostuloksi 38 wattia! Olimme erittäin tyytyväisiä tehoon ja antenniin , swr:n ollessa erittäin pieni. OH4SG oli tehnyt hyvää työtä antennin mitoituksessa.

Joulukuun 6:s päivä oli viikon päästä, joten oli antennin nostotalkoitten aika. Naisvuoren rinne oli jäässä ja ohuen lumikerroksen peittämä. Urhoollista ketteryyttä osoittaen yritimme nelinkontin pysyä mäntyjen rungoista ja juurista kiinnipitäen vuoren kupeessa. Matti -4NF onnistui taitajan ottein heittämään vetoliinat mäntyjen latvaoksien yli ja saimme dipolin päät varsin tyydyttävään paikkaan. Antennin piti kätkeytyä puuston sisään koska olimme puistoalueella. Sitten oli edessä syöttöjohdon vieminen LOKIN tiloihin, valitsimme käytävän jota käytettäisiin LOKIN varatienä. Paksun rautaoven yläpuolelta keksimme sopivan raon josta saimme työnnettyä kaapelin käytävään. Sidoimme kaapelin ruosteisiin putkiin ja kannattimiin jotka olivat paikallaan jo liki 60 vuotta sitten. Niin pääsimme pelipaikalle luolastoon meille varattuun tilaan viestikeskus LOKISSA. Matti tarkisti vielä swr:t ja ajoimme muutaman testi qso:n Kenwoodin keittiökoneella. Se on siinä!

CQ CQ CQ de OI4PM….

Joulukuun 5:s päivä raahasimme kaluston luolaan, Bertta, VRLK ja powerit. VRLK:ta käytämme monitorina yleisöä varten. Lisäksi mukana oli VRFKA -4SG:n kokoelmasta ja kyynel 5QD:n kokoelmasta. Muuta kalustoa ei pieneen huoneeseen olisi mahtunutkaan. "Kokonaistoimitukseen" kuului myös laitekohtaiset esittelytaulut ja suurennettuja valokuvia yksityisistä albumeista, joissa päämajan viestiporukka oli tositoimissa silloin 41-45. BERTTA nostettiin keskelle pöytää. Virityslaite lähettimen päälle ja siitä koksin pätkä seinällä riippuvaan alipäästösuotimeen. Tällä vaimensimme haitareita jotka olisivat voineet häiritä naapuriluolassa olevia puhelinyhtiön laitteita. Viritykset vielä kohdalleen ja tehon mittaus osoitti 38 wattia. Ajoimme muutaman testi qso:n OH4AC:n kutsulla. Kaikki oli valmista huomista koitosta varten.

Itsenäisyyspäivänä olimme hyvissä ajoin valmiina, lähetin viritettynä 3515 kHz:lle. Viestikeskus LOKKI avataan klo 12.00 ja samaan aikaan OI4PM lähettää ensimmäisen CQ:n eetteriin Jussi OH4FB tarttuu avaimeen CQ CQ CQ de OI4PM …bandi on hiljainen ei kuulu muuta kuin jostain vuoren sisältä jaksottainen häiriö. Ihmettelemme tilannetta pari minuuttia kunnes ensimmäinen asema kutsuu OI4PM:ää. Kunnian ensimmäisestä QSO:sta ottaa OH5UX. Nyt bandi repeää, 3515 kHz on täynnä kutsuvia asemia. Jussi pyörittää päätään ja yrittää BERTAN omalla vastaanottimella kuulla siitä metelistä tajuttavan kutsun , myöskin OH4SG siirtyy kuuntelulle. Kun itsenäisyyspäivän paraati on kaupungilla päättynyt, alkaa yleisöä tulvia LOKIN tiloihin. Monet yllättyvät kuullessaan LOKIN perähuoneesta cw-merkkejä. Katsojat ovat silmät ymmyrkäisinä että mitäs täällä oikein tapahtuu ja joku uskaltautuu kysymään "oletteko ihan oikeesti yhteydessä johonkin" ? Vakuutamme näin olevan, vasta-asemina on amatöörikavereita ympäri maata. Muutama viestiveteraani käy kuuntelemassa Bertan tuttua kolkutusta ja ajatukset karkaavat vuosikymmenien taakse, tositoimiin siellä jossakin. -4FB ja -4SG vuorottelevat avaimessa. Kusoja syntyi neljän tunnin aikana noin 170 kpl. Kaikki piirit, paitsi nolla. LOKISSA kävijöitä kirjataan noin 600, josta joukosta useimmat kävivät tutustumassa OI4PM:n amatööriasemaan. Jaoimme myös kävijöille tietoa radioamatööritoiminnasta, saiko joku kipinän, toivottavasti!

KOKO PAKETTI

Yhteyksien kuittaamiseen tarvittiin QSL kortti jonka suunnittelu käynnistettiin samaan aikaan kuin aseman kunnostaminen. Kortin painamiseen tarvittiin maksaja ja mikäs sen luontevampaa kuin Päämajamuseo kustantaisi kortin. Menimme hattu kourassa Museoamanuenssin pakeille, esittelimme kortin raakiletta hänelle. Tulessamme ulos hänen toimistostaan, korttisuunnitelma oli aivan erinäköinen ja suunnittelimme uusia palikoita kohdalleen. Marskin kuva ja vaakuna ja järjestömerkit saivat jäädä. Päämajamuseosta ja viestikeskus LOKISTA piti sovittaa lyhyt esittely korttiin. Näin saatiin molempia osapuolia tyydyttävä QSL-kortti.

LOKKI-sivun teksti: OH4PF